Kangasalan Uintiseura ry
puheenjohtaja
Seppo Kataja
seppo.kataja(ät)hotmail.fi
040-523 9652

sihteeri
Mirja Ahonen
mirja.uinti(ät)hotmail.com
0400-718 123

Avantouinti

Avantouinnin huvit ja hyödyt

Avantouimarit ovat uskoneet hyisellä kylvyllä olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteensä. Arkikokemukset saavat tutkimustuloksia tuekseen. Kylmäkaraisun terveysvaikutuksia tutkinut dosentti Pirkko Huttunen toteaa, että talviuimarin virkistyminen ja piristyminen johtuu kylmän antamasta hormoniruiskeesta: stressihormonien eritys lisääntyy suurissa lämpötilavaihteluissa. Koska avantouinti parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa, se hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää esimerkiksi ihon kimmoisuutta. Huttusen tutkimuksen mukaan säännöllisesti uivien perusverenpaine laskee merkittävästi. Myönteiset vaikutukset kuitenkin häviävät, jos avantouinti lopetetaan.

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta sairauksista kärsivien tulee neuvotella lääkärin kanssa harrastuksen aloittamiseen liittyvistä riskeistä. Etenkin sydän- ja verenpaineoireet saattavat estää kylmästä kylvystä nauttimisen. Aloittelijan kannattaa viipyä avannossa aluksi vain muutamia sekunteja. Kauden aikana keho sopeutuu kylmään ja vähitellen nautintoa voi jatkaa pidempään. Ensimmäisillä kerroilla kylmä vesi voi aiheuttaa hengen salpautumista. Se on kuitenkin normaalia ja vaaratonta. Hengitysharjoitukset auttavat löytämään oikean tavan uintisuorituksen aloittamiseen.

Saunasta ei saa mennä suoraan avantoon, vaan kehon täytyy antaa ensin hieman viilentyä. Saunan ja avannon välinen lämpöero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen, <verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta, mutta terveelle ihmiselle harrastuksesta ei ole haittaa enempää kuin hölkkäämisestä tai hiihtämisestäkään. Lihaksistoa on hyvä lämmitellä ennen avantoon menoa: sauvakävely ja hiihto ovat hyviä verryttelymuotoja. Saunomisen ja avannon jälkeen kannattaa pukeutua lämpimästi vilustumisen välttämiseksi. Avannossa ei ehdi vilustua; vika on usein pukeutumisessa, jos tuntee palelevansa uinnin jälkeen.

Kaikki avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Avannossa käyntien määrä, avannossa viipymisen kesto ja saunominen avannon yhteydessä ovat yksilöllisiä valintoja. Omaa kehoaan kannattaa kuunnella, jotta oppii tietämään mikä sopii itselle. Sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena ei avantoon saa mennä.

Miten avantouinti vaikuttaa terveyteen?

Avantouinnin terveysvaikutuksia ei tunneta vielä kovin tarkasti. Oulun yliopistossa on tutkittu, kuinka säännöllinen pulikointi jääkylmässä vedessä vaikuttaa talviuimarin fysiologiaan. Hankkeessa oli mukana hieman yli sata uimaria, joilta mitattiin kuukauden seuranta-aikana muun muassa vereen erittyvien hormonien määriä. Uimareille tehtiin ennen seurantaa ja sen jälkeen kyselyt, joissa kartoitettiin heidän terveydentilaansa.

Avantoon astuttaessa kehon pinnan ja ääriosien verenkierto vähenee voimakkaasti, ja veri ohjautuu kehon keskiosiin. Lämmönluovutus ympäristöön vähenee. Verenpaine nousee, koska ääriosien verisuonet supistuvat, verisuoniston kokonaistilavuus pienenee ja verenkierron vastus lisääntyy. Kylmän herkistämät ihoreseptorit välittävät ärsykkeitä keskushermostoon, joka lisää verisuonia supistavan hormonin, noradrenaliinin, eritystä. Sydäntauteja potevien olisikin syytä keskustella lääkärin kanssa ennen harrastuksen aloittamista.

Kylmäaltistuksen toistuessa elimistö sopeutuu ja autonomisen hermoston vaste, erityisesti noradrenaliinin eritys, pienenee. Kylmätuntemukset ja lihasvapina vähenevät. Oululaistutkimuksissa havaittiin, että joidenkin talviuimarien veren systolinen paine eli yläpaine laskee pysyvästi.

Noradrenaliinin ja muiden stressihormonien hiipuessa kylmänkestävyys paranee ja kipukynnys nousee.

Suuri osa uimareista koki upottaneensa stressin jään alle. Säännöllinen pulahtaminen kohensi mielialaa ja vähensi masentuneisuutta sekä väsymystä. Selitys saattaa piillä talviuinnin vaikutuksissa keskushermostoon. Uimareiden verestä mitattiin hermovälittäjäaineiden määrää ja havaittiin, että mitä tasaisemmin dopamiinia syntyi, sitä virkeämpi oli mieli. Pieniä dopamiinipitoisuuksia on aiemmin mitattu muun muassa masennuspotilaista.

Talviuimarit kokivat myös itsetuntonsa kohentuneen. Avantouinti on ihmiselle iso haaste. Sen ja itsensä toistuva voittaminen vaikuttaa osaltaan itseluottamukseen.

Avantouinnin sanotaan parantavan elimistön vastustuskykyä, mutta siitä ei ole saatu selvää näyttöä. Oululaistutkimukseen osallistuneet uimarit potivat yhtä paljon flunssaa kuin muutkin ihmiset. Talviuinnilla voi toki olla tulehdusta hillitsevää vaikutusta. Moni koehenkilö tunsi muun muassa reuma- ja selkäkipujen lievittyneen säännöllisen avantouinnin ansioista.

Useat kertoivat myös tulleensa riippuvaiseksi uimareissuista. Koukkuun jäämistä voisi selittää aivojen mielihyvähormoneilla, endorfiineilla, joiden tuotanto lisääntyy kylmien kylpyjen ansiosta.

Avantouinnin terveysvaikutuksista pääsee osalliseksi vain, jos harrastus on riittävän säännöllistä. Minimi on 4–5 pulahdusta viikossa. Mitä useammin käy, sitä suuremmat ovat hyödyt. Koeuimarit viipyivät vedessä muutamista sekunneista pariin minuuttiin. Vaikutukset katoavat 2–4 viikon kuluttua uinnin lopettamisesta.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/2000